Rakas rähjä – miksi alkuperäiskuntoinen tölli on hyvä ostos

Etsimme jatkuvasti myyntiin niin sanottuja rähjätaloja. Sellaisia 1900-luvun alun vanhoja hirsirunkoisia töllejä, joita ei ole vuosikymmenten aikana remontoitu pilalle.

Nämä näennäisesti rähjät yksilöt puskittuneine pihoineen ja tunkkausta kaipaavine talousrakennuksineen voivat olla peruskorjattuja verrokkejaan parempi ostos.

Vaikka talosta puuttuisi vesijohto ja viemäröinti, ikkunapokat pitäisi kunnostaa ja pihasta kaataa vesakkoa, työläältä tuntuvien ja kalliidenkin panostusten jälkeen rähjätalon hinta voi itse kunnostettuna jäädä huomattavasti edullisemmaksi kuin peruskorjatun, asumisvalmiin kohteen.

Rähjätalon hankkiessaan hankkii toki itselleen ikuisen työmaan. Mutta kun kunnostaa rähjän itse, tietää ainakin mitä seinät ovat syöneet, onko alapohjassa ilmansulku oikeassa kohdassa ja mitä välipohjassa lymyilee.

Tiedät paremmin, mitä olet ostamassa.

Mitä enemmän rakennusta on vuosikymmenten aikana korjailtu ja muutettu, sitä enemmän siinä voi olla eri aikakausien rakenteita ja materiaaleja ja näiden kätköissä ikäviäkin yllätyksiä. Hyvää tarkoittava lisäeriste väärässä kohtaa rakennetta onkin voinut saada aikaan enemmän pahaa, kuin hyvää.

Alkuperäiskuntoisessa talossa rakenne on usein yksinkertaisempi ja vikasietoisempi. Sen tutkiminen, korjaaminen ja myös riskien arvioiminen on suoraviivaisempaa.

Kuprulla olevan pinkopahvin alla harvemmin piileskelee muovikerrosta ja vähän falskaava alkuperäinen ikkuna saa kyllä villasukat pyörimään jaloissa, mutta samalla huolehtii raittiin ilman pääsystä asuintiloihin.

Vanha talo saa olla vanha. Olennaisempaa on, missä kunnossa sen rakenteet ovat.

Et maksa remontista, jonka tekisit itse toisin

Remontoidun talon hinnassa maksat myös tehdyistä remonteista.

Jos ostat rähjätalon huokeaan hintaan, voit käyttää enemmän budjettia niihin asioihin, joita rakennus oikeasti tarvitsee, ja joilla on sen pitkäikäisyyden kannalta paljon suurempi vaikutus kuin kosmeettisilla seikoilla.

Katto, perustukset, alapohja, runko ja talotekniikka ovat yleensä huomattavasti kiinnostavampia asioita kuin se, ovatko keittiön kaapinovet vuodelta 1952 vai 2022.

Vanhaa ei tarvitse tehdä uudeksi

Hyvässä vanhassa talossa on paljon säilyttämisen arvoista.

Hirsirunko, lautalattiat, vanhat ovet, tulisijat ja hyvällä tuurilla jopa ikkunat, koristeelliset listat ja muut alkuperäiset yksityiskohdat ovat osa taloa. Kun niitä ei ole aikaisemmissa remonteissa poistettu, ostajalla on vielä mahdollisuus päättää itse, mitä säilyttää ja mitä uusia. 

Vanhat ikkunanpokat ovat hyvä esimerkki: ennen vanhaan osattiin valita oikea ja paras puu ja sen sisäosa, mikä kestää aikaa. Aivan toisin kuin nykyajan nopeasti kasvaneesta ja keinokuivatusta puutavarasta tehdyt ikkunat. 

Tavoitteena ei tarvitse olla uuden talon tekeminen vanhan kuoren sisälle.

Tavoitteena voi olla hyvä vanha talo.

Mistä tunnistaa hyvän rähjän?

Halpa hinta ja hirsirunko eivät yksin tee talosta hyvää ostosta. Alkuperäiskuntoista kohdetta katsoessa kiinnostavia asioita ovat esimerkiksi:

• Korkea alapohja ja auki olevat tuuletusluukut. Kun alapohjan puurakenteet ovat riittävän kaukana maakosteudesta ja tuuli pääsee käymään rakennuksen alta, alapohja pysyy terveenä. Tukitut tai vuosikausia suljettuina olleet tuuletusaukot herättävät kysymyksiä ja matala alapohja soittaa hälytyskelloja.
• Vesikate pitää. Vanha katto ei haittaa, kunhan se on pitänyt veden rakennuksen ulkopuolella. Vanha paksu konesaumapelti saattaa karusta ulkonäöstään huolimatta olla teknisesti vielä täysin toimiva.
• Vedet menevät pois talolta. Räystäät, rännit, syöksytorvet ja maanpinnan muodot vaikuttavat siihen, kuinka paljon kosteusrasitusta perustukset ja alapohja saavat osakseen
• Runko on terve. Hirsitalossa muutama korjattava alahirsi ei vielä tee talosta menetettyä tapausta. Laajojen lahovaurioiden syy ja laajuus pitää kuitenkin selvittää.
• Alkuperäisen rakenteen päällä ei ole useita lisättyjä kerroksia. Mitä paremmin vanhoja rakenteita pääsee tutkimaan, sitä vähemmän tarvitsee arvailla.
• Taloa ei ole remontoitu ristiin eri rakennustapojen kanssa. Vanhassa rakennuksessa yksinkertainen, alkuperäistä rakennetta lähellä oleva kokonaisuus on hyvä ja usein terve lähtökohta projektille.
• Perustuksissa ei näy merkittävää liikkumista. Vanha talo saa olla vino, mutta tuoreet tai voimakkaat painumat, suuret halkeamat ja muutokset rakenteissa vaativat selvittämistä.
• Korjattavaa pystyy rajaamaan. Hyvässä rähjässä pystyy muodostamaan käsityksen siitä, mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä.

Ja sitten tietysti se tärkein. Hinnan pitää vastata kuntoa.

Jos talo tarvitsee uuden katon, sähköt, putket ja alapohjaremontin, ne pitää pystyä huomioimaan sekä kauppahinnassa että ostajan remonttibudjetissa.

Rähjätaloissa hinta on usein jo oikealla tasolla, eli alhainen. Enää ei ole kyse niinkään hinnasta, vaan siitä että haluatko tehdä asiat oikein ja nauttia siitä, että talosi elää vielä toiset sata vuotta. Haluatko tehdä oikein ja hyvää? Ekologisesti, taloudellisesti, maalaisjärjellä ajatellen…

Rähjä ei sovi kaikille

Vanhan talon ostaminen vaatii kiinnostusta rakennukseen, remonttibudjettia ja halua ja viitseliäisyyttä opetella ymmärtämään, miten oma talo toimii.

Oikealle ostajalle alkuperäiskuntoinen vanha talo on erinomainen lähtökohta.

Et maksa toisen tekemistä remonteista, näet paremmin, mitä olet ostamassa ja saat itse päättää, miten talon seuraava luku rakennetaan. (tai voisi sanoa ”seuraavat 100 vuotta”…)

Työllistät samalla itseäsi. Saat mielekästä ja järkevää tekemistä ja opit uusia asioita. Mikä parasta, teet ja rakennat kaiken itsellesi. Työsi samalla nostattaa talosi arvoa. Ja valtiokin tukee näitä hankkeita, kun oman kodin saat myydä verovapaasti kunhan olet omistanut ja asunut siinä yhtäjaksoisesti yli 2 vuotta.

Siksi me Finnealla tykkäämme rähjistä.

Älä anna vanhan talosi mädäntyä pystyyn! Anna se meille myyntiin. Olemme erikoistuneet näihin.

Suorastaan rakastamme rähjiä!